Kestäväkehitys ja ilmastonmuutos

Moni on jo väsynyt kuulemaan jatkuvasti siitä, mitä meidän pitäisi tehdä ilmaston eteen. Kun seuraamme Suomessa ja erityisesti Suomea laajemmin ilmastokeskustelua, tulee väistämättä hiukan epätoivoinen olo. Hyvinvointivaltiona meidän kulutustottumuksemme ovat raskaat ja niitä on roimasti vara keventää. Kuitenkin Suomi on yksi niistä, noin 30:stä maasta, joka on pystynyt vähentämään hiilidioksidipäästöjään edellisvuodesta (2016) 5 prosenttia ja viimeisten 30 vuoden aikana muutos on ollut yli 20 prosenttia. Kun samaan aikaan EU:ssakin päästöt jatkavat nousuaan ja maailmalla ne ovat 2,7 prosentin noususuunnassa, tuntuu kohtuuttomalta jatkuvasti kohdistaa erityisesti yksilön tuottamiin päästöihin huomiota meillä. Suomen osuus on promillen luokkaa maailman päästöistä.

Olen iloinen siitä, että olemme pystyneet kulutuksen kasvusta huolimatta vähentämään päästöjämme. Voimme vähentää omalta osaltamme päästöjä kulutusvalinnoillamme, mutta samaan aikaan meidän on kansakuntana tehtävä aktiivisesti töitä, että muu Eurooppa sekä suurvallat tekevät myös kaikkensa yhteisen elinympäristömme säilyttämiseksi elinkelpoisena. Suomessa on paljon raskasta teollisuutta, joka tuottaa runsaasti päästöjä.

Voimme kehittyä teollisuuden jätteiden hyödyntämisessä ja kehitystuotteemme voivat olla myös vientituotteita. Suomessa on laajana ja metsärikkaana maana ollut hyvin hiilinieluja, mutta meidän on huolehdittava siitä, että näin on jatkossakin. Tämä tarkoittaa, että hakkuiden ja metsänhoidollisten toimenpiteiden kanssa on oltava valveilla. Suomi elää metsästä, mutta vain silloin, kun se on kunnossa.